Manolis Huuki Elefteria i thanatos

Demokratiamme merkitys?

Eduskuntaan valitaan 19.4.2015 pidettävissä eduskuntavaaleissa 200 kansanedustajaa yli 1800 ehdokkaasta, jotka ovat viimeistään tammikuun jälkeen hahmotelleet omat vaalilupauksensa ja samalla 4,5 miljoonalla täysi-ikäisellä on äänioikeus näissä vaaleissa. Tilastoja tutkimalla eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus vuosien 1975-2011 välillä on laskenut 70-luvun huippuajoista (81,2% v. 1979, Tilastokeskus) nykyiseen 70 prosentin rajapintaan. Miksi näin on päässyt käymään ja mitä me voisimme tehdä asialle?

                      Elämme edustuksellisessa demokratiassa, jossa valtuutamme 200 ihmistä edustamaan meitä. Kansalaisten tehtäväksi jää äänestäminen vaaleissa demokratian toteutumiseksi ja valittujen tulee puolestaan toteuttaa kansan tahdon mukaisia päätöksiä. Vaikutuskeinojen oletettu kapeus poliittiseen päätöksentekoon lienee eräs syy, miksi osa äänestäjistä siirtyy nukkuvien puolueeseen, eikä käytä oikeuttaan äänestää seuraavissa vaaleissa, mikä on mielestäni valitettavaa.

                      Ymmärrän ajatuksena, miten yksittäistä äänestäjää turhauttaa, jos oma ehdokas ei pääse Eduskuntaan tai jälkikäteen koetaan, ettei äänestetty ehdokas ollut sopiva. Toisaalta on myös ymmärrettävä poliittisen prosessin vievän aikaa, mikä vaatii myös meiltä kansalaisilta malttia. Vastoinkäymiset ja ristiriidat esim. muiden puolueiden kanssa päätettävästä asiasta vaativat aikansa ennen kuin sopivanlainen kaikille kohtuullinen päätös on saatu tehtyä.

                      Omalta osaltani käytän minulle suotua oikeutta äänestää eduskuntavaaleissa. Se on meille jokaiselle suotu oikeus ja osittain myös velvollisuus: jos äänioikeutettujen enemmistö (yli 51% äänioikeutetuista) käy äänestämässä, niin Eduskunnan päätökset edustavat siinä tapauksessa todennäköisimmin kansan enemmistön tahtoa. Matalan äänestysprosentin maissa taas jokin eturyhmä tai puolue dominoi yleensä vaaleja, koska nämä saavat omat kannattajansa liikkeelle muiden pidättäytyessä äänestämästä. Täten äänestystulokset heijastavat vain pienen enemmistön tahtoa – asia, jonka en toivoisi Suomessa tapahtuvan.

                      Seuraamalla politiikkaa tavallinen kansalainen voi muodostaa mielipiteensä siitä kuka ei ainakaan ansaitse tulla valituksi uudestaan ja kuka on hoitanut tehtävänsä nuhteettomasti kansan tahtoa toteuttaen. On toki muistettava, että kansanedustajat voivat myös itse pyrkiä muuttamaan ihmisten käsityksiä eri asioista, jos faktapohja asiakokonaisuuksissa on ajan saatossa muuttunut.

                      Toivon jokaisen äänestävän näissä ja tulevissa vaaleissa. Poliittinen osallistuminen ei ole pelkästään äänestämistä, vaan politiikan osa-alueita ovat myös mielipidekeskustelut ja keskustelu poliitikkojen kanssa. Nämä asiat antavat sinulle äänestäjänä mahdollisuuden harkita ja äänestää eri vaihtoehtojen välillä tulevissa vaaleissa oli valitsemasi ehdokas sitten mistä puolueesta tahansa. Toimivan demokratian merkitys on se, että pystymme yhdessä kehittämään itsenäistä Suomea parempaan suuntaan osallistumalla politiikkaan yllä mainituilla tavoilla, johon äänestäminen viime kädessä kuuluu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat