*

Manolis Huuki Elefteria i thanatos

Finlandia-hymni Suomen uudeksi kansallislauluksi - Kommentti aloitteen tekijältä

Kansallinen Kokoomus julkaisi tänään puoluehallituksen antamat vastaukset 248 aloitteeseen, jotka käsitellään kahden viikon kuluttua Lappeenrannan puoluekokouksessa. Pohjanmaan Kokoomusnuoret jätti piirinä yhdeksän (9) aloitetta huhtikuussa pitämässään kokouksessa puoluehallituksen käsiteltäväksi. Piirin aloitteista kaksi (2) esitettiin hyväksyttäväksi puoluekokouksessa ja toinen näistä aloitteista on ”Finlandia-hymnin muuttaminen Suomen viralliseksi kansallislauluksi”, joka on ollut useassa uutismediassa tänään esillä.

 

Tätä aloitetta tehdessäni minulla oli useita tarkastelunäkökulmia, minkä takia laadin koko aloitteen. Ensimmäinen näistä on historiallinen näkökulma, toinen musikaalinen ja kolmantena tunnetun kansallishymnin merkitys ulkomailla. Näistä historiallinen näkökulma on mielestäni tärkein ja avaan tässä mielipidekirjoituksessa hieman taustaa.

 

Kipinä tämän aloitteen tekemiseksi lähti siitä, että Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Ensi vuosi tulee olemaan todella kiireinen niin historioitsijoiden kuin kulttuurin parissa työskentelevillä. Mietinnän alla on mm. se, mitkä asiat ovat meille suomalaisille olennaista tässä maassa ja mitkä historian tapahtumat ovat vaikuttaneet eniten kansan kollektiiviseen muistiin viimeisen sadan vuoden aikana.

 

Jos tarkastelemme Pohjanmaan aloitteen taustasyitä, niin historia on se suurin. Ensi vuonna paljastetaan mm. Talvisodan muistomerkki Kasarmintorilla, kolmas Tuntematon Sotilas -elokuva julkaistaan ja monet yliopiston historioitsijat ovat saaneet eri instansseilta toimeksiantona kirjoittaa teoksia Suomen 100-vuotishistoriasta. Suurimmaksi historialliseksi kokonaisuudeksi on siis muodostumassa maamme valtiollisen itsenäisyyden säilyttämisen tärkeimmät kamppailut talvi- ja jatkosodassa.

 

Finlandia oli talvisodan aikoihin yli 40 vuotta vanha sävellys. Koska tämä kappale koettiin Suomessa sekä maailmalla (Sibelius oli yksi 1900-luvun alun tunnetuimmista säveltäjistä) niin merkittäväksi, haluttiin kappaletta varten tehdä sanoitus. V.A. Koskenniemi sanoitti Finlandian tunnetuimman muodon keväällä 1940 – tuona keväänä, jolloin raskas talvisota oli päättynyt. Koskenniemin sanoitus heijasteli vahvasti sortovuosia 1899-1917, joiden seurauksena periksi antamaton kansa seisoi keisarillista Venäjää vastaan estääkseen venäläistämisprosessin etenemisen. Koskenniemen sävellys liittyy siis itsenäisyyttä edeltävään ajanjaksoon, mutta tämä sanoitus sisältää selkeitä viittauksia myös talvisodan jälkeiseen aikaan, jolloin Suomen valtiollinen kohtalo oli ensi kertaa sitten vuoden 1918 katkolla, mutta kansan yhtenäisyyden ja periksi antamattomuuden takia selvisimme tuon ajan uusista koettelemuksista.

 

Toisena, eli musikaalisesta näkökulmasta katsottuna Finlandia-hymni on todettu lähes aina kauniimmaksi ja tunnepohjaisemmaksi kappaleeksi, joka liikuttaa niin suomalaisia tai ulkomaalaisia. Entisenä kuorolaisena myönnän toki suoraan, että Finlandia-hymni on haastava laulaa, jos erityistä kuoro- tai laulutaustaa ei ole. Maamme-laulu on myös erittäin arvostettu ja myös minä pidän siitä. Kuitenkin Maamme-laulu on sanoituksiltaan tehty Suomen kansallisen heräämisen aikana (1800-luvun loppupuolella), jolloin itsenäisestä Suomesta ei ollut vielä tietoakaan. Finlandia-hymni siis sopisi paremmin kuvaamaan niitä teesejä, jotka ensi vuonna ovat nousemassa esille itsenäisyysjuhlinnan yhteydessä.

 

Kolmanneksi voidaan todeta tunnettavuus: Finlandia on Sibeliuksen kansainvälisesti tunnetuimpia sävellyksiä ja Finlandia-hymni on ollut myös sellainen laulu, jota on esitetty ympäri maailmaa. Koska kappale on tunnettu, niin sen merkitys esimerkiksi Suomen maakuvatyölle (ns. Nation branding/Suomi-brädi) on merkittävä.

 

Odotan puoluekokoukselta asiallista käsittelyä Finlandia-hymnin puolesta. Olemme saavuttaneet merkittävän virstanpylvään itsenäisenä kansakuntana, joka on saanut elää viimeiset 70-vuotta vapaassa ja itsenäisessä maassa. Finlandia-hymni yhdistää meitä suomalaisia siitä, miten itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys vielä 1930- ja 40-lukujen totalitaristisessa Euroopassa. Finlandia-hymni on oiva muistutus, miten jokaisen kansakunnan tulee muistaa oma menneisyytensä ja se miten itsenäisyyden puolesta kamppailu ei toteutunut helpointa tietä sata vuotta sitten.

 

Manolis Huuki, valtiotieteiden ylioppilas

Pohjanmaan Kokoomusnuorten piirihallituksen jäsen

P.S. Pirkanmaan Kokoomusnuoret on tehnyt Finlandia-hymnistä vastaavan aloitteen, mutta Pohjanmaan Kokoomusnuoret ei ollut tietoinen tästä. Tieto samanlaisesta aloitteesta kävi ilmi vasta aloitteen lähettämisen jälkeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomellahan ei ole tähän asti ollut mihinkään lakiin perustuvaa kansallislaulua, joten se olisi hankala "muuttaa virallisesti" Finlandia-hymniksi.

Joku voisi tietysti tehdä aloitteen "laiksi Suomen kansallislaulusta".

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Lyhyesti sanottuna - on nimenomaan historiatonta, historian ymmärtämättömyyttä, muuttaa kansallislaulua tuosta vaan.

Ihan kuin vaihtaisi heilaa, vaimoa tai autoa.

Ei se niin mene - luulisi poliittisen historian opiskelijan ymmärtävän historiattomuutensa...mutta ehkäpä se vaatii ne maisterinpaperit.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ihan kuin vaihtaisi heilaa, vaimoa tai autoa."

Heilan, vaimon ja autonkin on saanut Suomesa valita, kansallislaulusta ei ole koskaan kansalaisilta edes mielipidettä kysytty.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tämäkin ongelma ratkeaa, kun Schillerin sanat käännetään kaikille Euroopan kielille ja ruvetaan laulamaan yhteistä hymniä :)

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Pitäisikö?

Kysytäänkö samalla ranskalaisilta jos vaikka vaihtaisivat Marseljeesin samaan syssyyn?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Entisenä kuorolaisena myönnän toki suoraan, että Finlandia-hymni on haastava laulaa, jos erityistä kuoro- tai laulutaustaa ei ole."

Niinpä. À la yleisötilaisuuksissa soittaa Retuperän WBK ja laulaa kansalaisten sekakuoro. Jotta jospa ei sentään pahoinpideltäisi Finlandiaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos joku nyt tekee sen lakialoitteen, kannattaa muistaa, että "Maamme" on vapaasti käytettävissä, mutta "Finlandia" vahvasti tekijänoikeussuojattu. Sävellys varmasti vuoteen 2027 asti, sanat mahdollisesti vuoteen 2032 asti.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Tätä samaa kirjoitti Atso Almila.

Perusteli muutenkin, miksi ajatus on huono. Jouduin vaihtamaan kantaani asiantuntijan perustelujen edessä.

T Piepponen

Terve.

Mieleen tulee ainoastaan seuraavia, kun ajatellaan maan tilaa ja henkeä:

-Eikö teillä v+#-_n uunoilla todellakaan ole mitään tärkeämpää mietittävää kuin laulut?

Maa on holistisessa ja tällä menolla pysyvästi pahenevassa lamassa, mutta "kehityspuolueen" teinarijengi pohtii lähinnä loruja.

Vetäkää

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen itse hyvin avoin tälle esitykselle. Sibelius on Suomen ylpeys kansainvälisesti tunnettuna säveltäjänä ja Finlandia liittyy oleellisesti sortovuosien tunnelmiin. Loogisesti ajatellen mikäpä muukaan soveltuisi paremmin Suomen kansallislauluksi, semminkun kun kyseessä on mahtavan hieno melodia ja hymniosuuden kohdalla hieno tunteisiin vetoava sanoitus.

Paciuksen "Vårt Land" on melko yksinkertainen duurivoittoinen rallatus, joka ei vetoa suomalaisiin tuntoihin eikä mitenkään kuvasta suomalaista kansanluonnetta. Sen sanoitus on aika pinnallinen ja yhdentekevä. Jos tänä päivänä pitäisi ensimmäistä kertaa valita kansallislaulua, niin Finlandian hymniosa olisi ylivertainen valinta.

"Vårt Land" esitettiin kuitenkin ensimmäisen kerran isänmaallisessa yhteydessä Kumpulan Toukoniityllä jo vuonna 1848 silloin, kun Suomi oli tukevasti Venäjän keisarin vallan alaisuudessa ja itsenäisyys oli kaukainen haave. Se on ensimmäinen laulu, jota on esitetty Suomen itsenäisyyttä tavoittelevassa tarkoituksessa, joten on ymmärrettävää, että se puoltaa paikkaansa historiallisista syistä vielä tänä päivänäkin.

Toisaalta Suomella on muitakin historiallisia isänmaallisia lauluja, joista kaikki eivät ole voineet lunastaa kansallislaulun asemaa. Esimerkiksi Ruotsin suurvalta-ajan sotamenestyksiä kuvaileva Runebergin sanoittama "Björneborgarnas Marsch" on myös yksi laulu, jota taajaan soitetaan Suomen menestyksen ollessa tapetilla mm. urheilukilpailujen yhteydessä. Maammelaulun statuksen "alentamisen" ei siis välttämättä tulisi tarkoittaa sitä, etteikö sitä edelleenkin arvostettaisi tai että sitä ei voitaisi esittää aina sopivissa yhteyksissä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"-Eikö teillä v+#-_n uunoilla todellakaan ole mitään tärkeämpää mietittävää kuin laulut?"

Käytännössä ja teoriassakin Suomen eduskunta voi päättää ainoastaan lauluista ja leikeistä, isoista asioista päättää Euroopan komissio.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Ehdottomasti pitää valita joko Pienei Nokipoika, tai Hämähämähäkki. Hyvä isku molemmissa ja lapsetkin osaa nämä. Sanomaakin on. Aina vaan uudestaan ja uudestaan kiivetään ylös jostakin jonnekin. Hämiksellä oli huono tuuri, kun rankkasade vei. Mikkihiiri merihädässä on oikein ylväs esitys ja nostattava kansallislauluksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Itsy Bitsy Spider olisi tosiaan yhtä yleiseurooppalainen kuin Oodi ilolle. Mikki Hiiressä on Malmstenin säveltämänäkin se ongelma, että päähenkilö on amerikkalainen.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #26

Olen kuullut on mikkihiiriä Suomessakin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kompromissiksi voisi tietysti ehdottaa "Jääkärimarrssia". Sillä on kiistaton asema itsenäisyyden kynnyksellä olleella Suomella. Komea sävel siinäkin.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kerro miten tuo ajatuskulku oikein menee?

Jääkärimarssi sävellettiin vuonna 1917. Finlandia vuonna 1900.

Jos meillä ei olisi kansallislaulua tai jos eläisimme vuotta 1917, ymmärtäisin tämän pohdiskelun ja jopa ehdotuksesi Jääkärimarssista.

Mutta kun nyt on vuosi 2016 ja 'Oi Maamme', on ja on ollut jo sata vuotta Suomen kansallislaulu!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten aiemmassa kommentissani annoin ymmärtää en ole kiihkeästi esittämässä mitään muutosta. Toin vain julki ajatuksia puoleen ja toiseen.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #14

Juu, kyllä minä tuon ymmärrän.

Mutta se mitä en ymmärrä - ja mihin haluaisin valaistusta - on, miksi ajattelet, että meillä juuri tässä ja nyt olisi tai pitäisi olla joku valintatilanne tämän asian suhteen?

Onko siihen joku tilaus, tarve tai ongelma?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

V.A. Koskenniemen osalta blogisti nyt unohtaa runoilijan yhteydet ja sympatiat natsi-Saksaan toisen maailmansodan aikana .

Natsi-saksa oli tunnettu kirjarovioistaan ja Koskenniemi toimi natsien tukeman Euroopan kirjailijaliiton Saksan Weimarissa valittuna varapuheenjohtajana.

Suomen kansallislaulun sanoittajaksi V.A. Koskenniemestä ei todellakaan ole, vaikka Finlandia-hymniä lauletaankin hänen sanoituksellaan.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Finlandian kunnioittamisessa ei tietenkään ole mitään vikaa, se on fantastinen taideteos. Mietittyäni asiaa en näe kuitenkaan tässä ideassa paljonkaan järkeä. Säästäisin Finlandian kuoroesitysten yms. herkuksi ettei se kulu puhki.

Finlandia on vaikea laulaa - kuorolaisilta se sujuu mutta joka lipunnostajaisiin hoilattavaksi ehkä turhan hankala.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Maamme-laulussa lauletaan "Oi maamme Suomi synnyinmaa", johon maahanmuuttajat eivät pysty samaistumaan kun eivät ole syntyneet täällä. Siinä mielessä kansallislaulun vaihto olisi paikallaan.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Runeberg ei syntymisesta puhunut vaan kasvattamisesta: "Vårt land, vårt land, vårt fosterland" alkaa kansallislaulu kansalliskielellä.

Uusi käännös voisi olla tarpeen. Suomeahan ei alkuperäisessä laulussa edes mainita – Suomen kansa kyllä kerran, neljännessä säkeistössä, jota ei koskaan lauleta.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

jaahas. Kuvittelin, että ne maahanmuuttajat, jotka tänne jää, ovat uudestisyntyneitä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Aika huono idea. Kansallislaulun valinta ei ole mikään laulukilpailu.

Poistakaa pakkoruotsi, se olisi isänmaallisempi teko. Pakkoruotsi alistaa suomalaista väestönosaa ja on muistutus Ruotsin vallan ajasta.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Paljon hyviä kommentteja, mutta tämä Ilkan kommentti on aivan täydellinen. Olen ehdottomasti samaa mieltä monestakin syystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pidät huonona ideana valita suomalaisen säveltäjän ja suomenkielisen sanoittajan laatima vaihtoehto ulkomaalaisen säveltäjän ja umpiruotsinkielisen sanoittajan kansallislaulun tilalle, mutta silti peräänkuulutat toisen kansalliskielemme statuksen kumoamista. Se on epäloogista.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Pitäiskö vetää Esperantoksi.

Käyttäjän MikaelSchulman kuva
Mikael Schulman

Lapsellinen veto, kuten fennomaanikkojen aivoitukset yleensä. Suomen kirjakieli on myös muistutus Ruotsin vallan ajasta. Poistetaan se, varmaan sekin tuntuu "alistavalta" jonkun mielestä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Suomalaiset eivät ole koskaan valinneet kansallislaulua. Emme ole valinneet kansalliskirjailijaa, -runoilijaa tai -säveltäjää. Emme ole valinneet puolueettomuuspolitiikkaa tai sotilaallista liittoutumattomuuttakaan. Kaiken tämän olemme saaneet ylhäältä annettuna: kysymättä, pelkkinä käytäntöinä, lakeihin kirjoittamatta. Siinä mielessä tämä asiaa koskeva kansalaiskeskustelu on tarpeetonta.

Itse mielelläni näkisin Maamme -renkutuksen tilalle kauniimmalla melodiapohjalla olevan suomalaisuutta kuvaavan sävelteoksen. Mutta uskon Seijaa (Nylund) ja uskon, että puoluekokouksissa ja koulun päättäjäisissä Finlandian laulaminen kuulostaisi sävelteoksen raiskaamiselta. Uskollisena alamaisena edelleen tyydyn siihen, mitä meille annetaan.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Maammelaulun, tai kansaalishymnin pitäisi olla ehdottomasti kaksiosainen, jopa kolmiosainen.

Erilaisissa kilpailutilanteissa, tai muissa hengennostatusta vaativissa tilanteissa vedetään osa 3. Raumalaisena voisin hyväksyä tähän jopa Porilaisten marssin, tietenkin muutamilla erityisehdoilla.

Osa 2. soveltuisi vakavampiin juhlatilaisuuksiin, joissa palkitaan ansioituneita Suomisuhde kansalaisia. Ehkä tässä sopisi Finlandia.

Osa 1. Vapaavalintainen maakuntalaulu.

Toimituksen poiminnat