Paavo Väyrynen on Suomen taitavin politiikan peluri

Paavo Väyrysen ilmoitus hakea Keskustan puheenjohtajuutta on mediapeliä. Tosiasiallisesti Väyrynen on jo kauan sitten päättänyt lähteä puolueesta. Varma häviö koittaa 12.6.2018 ja De Jure eroaminen tapahtuu myös tuona päivänä.

Väyryselle pitää nostaa hattua, sillä hän on politiikan (ja tässä tapauksessa Keskustan) ainoa aidosti kriittinen toimija. Hän purkaa omalla tavallaan perinteisesti Keskustaa äänestävien hiljaista protestia poliittisen elitismin vastustamisessa. Ihmiset ovat kyllästyneet siihen, että puoluetta äänestävät pääsääntöisesti maaseudun konservatiivit, mutta puoluetta johtavat kaupunkien liberaalit.

2011 vaaleissa moni keskustalaisista kyllästyi (pääasiassa vaalirahakohun) seurauksena Keskustaan. 2010-luvulla vaaleista toiseen samojen poliittisten puolueiden äänestäminen ei ole enää ikuinen perinne, vaan jopa maaseudulla päädytään äänestämään jotain muuta vaihtoehtoa.

Keväällä 2011 tämä vaihtoehto oli Perussuomalaiset. Keväällä 2015 puolestaan Keskusta onnistui paimentamaan osan vanhoista äänestäjistä takaisin ja PS puolestaan sai toisen jytkynsä vaalikauden 2011-2015 aikana Perussuomalaisista kiinnostuneiden demariäänestäjien joukosta.

Maaseudulla ja oikeastaan "kehä kolmosen" ulkopuolella on edelleen tilausta konservatiiviselle, maaseudun asioita edustavalle yleispuolueelle. Keskustan hegemoniaa häiritsi aikanaan SMP ja 2011 alkaen Perussuomalaiset. Nyt kakkua ovat jakamassa Keskusta, Siniset, Perussuomalaiset ja Väyrysen Kansalaispuolue.

Keskustan ahdinko syvenee, koska samaan aikaan niin moni muu puolue kalastelee samoilla vesillä. Presidentinvaalien pseudoinnokas vaalitsemppaus omien kannattajien suuntaan ei toiminut. Keskustalle myötämielisissä Oulun ja Lapin vaalipiirissä Väyrynen sai enemmän ääniä kuin Keskustan ehdokas Matti Vanhanen. Väyrynen on puolueen omatunto näiden vaalien perusteella verrattuna Vanhaseen, joka hokee jargoniansa milloin missäkin.

Koska kesän puheenjohtajavaalit ovat pelkkää lumetta (jonka Väyrynen itse jo tietää), niin hän keskittyy tosiasialisesti jo tämänpäiväisellä ilmoituksellaan markkinoimaan Kansalaispuoluetta keskustaväelle vaihtoehtoisena puolueena.

Pitää muistaa, että kesäkuun jälkeen on enää alle kolme kuukautta lokakuun maakuntavaaleihin, joissa mitataan ensimmäistä kertaa Kansalaispuolueen kannatus. Kevät 2019 on joka tapauksessa Keskustalle vaalitappion aikaa sikäli Väyrynen onnistuu brändäämään itsensä eduskuntaan. Keskustan vaalitappio viittaa vahvasti siihen, että puolue siirtyy keväällä 2019 oppositioon, mikä vaikuttaa jo mahdolliseen hallituskokoonpanoon.

Perussuomalaisille Väyrysen toiminta on myös haitallinen. Puolue on viime kesän hajaannuksen jäljiltä vaikeassa tilanteessa: puolue kilpailee Keskustan kanssa maaseudun äänestäjistä. Väyrynen osoitti presidentinvaaleissa hengittävänsä Huhtasaaren niskaan ja tosiasiallinen EU-kriitikko oli Väyrynen, ei Huhtasaari.

Politiikan ikiliikkuja Paavo Väyrynen on siis osoittanut olevansa se sama peluri kuin 1987 – virtaa löytyy, ideoita löytyy ja myös taitoja toteuttaa erilaisia poliittisia peliliikkeitä. Paavon isä eli yli satavuotiaaksi, joten kuulemme 71-vuotiaasta Paavosta vielä tulevina vuosina.

Manolis Huuki, poliittisen historian pääaineopiskelija

ManolisHuuki
Perussuomalaiset Kannus
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Valtiotieteiden maisteri (poliittinen historia), kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen, Turun Suomi-Amerikka yhdistyksen puheenjohtaja 2019, Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikasta, maanpuolustus- ja kunnallisasioista kiinnostunut nuori reservin luutnantti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu