*

Manolis Huuki Elefteria i thanatos

Kaikki blogit puheenaiheesta Kriisinhallinta

EU:n näytönpaikka: Balkan

Euroopan Unioni on osoittanut huolensa Länsi-Balkania kohtaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk (9.3.2017) on ottanut huomioonsa Balkanilla kovenevat geopoliittiset jännitteet, jotka ovat olleet ilmassa Jugoslavian hajoamissotien jälkeen vaihtelevalla voimakkuudella. The Economist -lehdessä (9.3.2017) jopa kirjoitetaan uudesta mahdollisesta sodasta. Lehden mukaan Serbia on korostunut provokaatioiden esittäjä alueella ja Länsi-Balkanin alueella poliittiset kiistat ovat kiristyneet.

Gambian kriisi: Länsi-Afrikka näyttää esimerkkiä

Länsi-Afrikan yhteistyöjärjestö ECOWAS uhkaa miehittää Gambian. Tällä kertaa kyseessä on esimerkillinen demokratian puolustaminen ja malli siitä miten tuetaan kansalaisyhteiskuntaa.

 

Gambia on ollut jo vuosikymmenen de-facto diktatuuri, jossa presidentti Jammeh on tukahduttanut niin oppositiota kuin mediaakin. Joulukuussa opposition ehdokas Adama Barrow onnistui kaikkien yllätykseksi päihittämään erittäin likaista peliä pelanneen istuvan presidentin vaaleissa.

 

Rauhanturvaajat ansaitsevat päättäjien huomion

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60-vuotta siitä, kun Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajat palvelemaan Yhdistyneiden kansakuntien joukoissa. Vuoden 1956 talvella 250 vapaaehtoista, pääosin reserviläistä, lähti odottavin mielin kohti Lähi-itää ja Suezia. Joukon tehtävänä oli YK:n päätöslauselmien mukaisesti valvoa vieraiden sotilasjoukkojen poistuminen Egyptistä sekä perustaa loitontamisvyöhyke keskelle rintamaa. 

Kansainvälisen avun saaminen vahvistaa Suomen turvallisuutta

Suomen valmius osallistua kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa vahvistuu. Hallituksen esittämä lakiuudistus mahdollistaa kansallisen päätöksenteon kansainvälisen avun antamisessa ja vastaanottamisessa EU:n puitteissa ja laajemmin kansainvälisessä yhteistyössä.

Siviilipalveluksesta kriisinhallintapalvelus - palvelus pakollinen myös naisille

Arno Kotron ja Tommi Kangasmaan välille syntyi kiivas keskustelu asevelvollisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta. Kuten usein tapahtuu, yhdestä keskustelusta rönsyää toinen keskustelu ja ratkaisumalli.

Turvallisuuttamme puolustetaan kaukanakin rajoistamme

Kulunut vuosi on ollut raskas ja haastava vuosi Euroopassa. Epävakaus ja turvattomuus ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Kun naapurissa palaa, savu saavuttaa myös meidät. Syyrian sisällissota ja sen lainehtiminen lähialueille tappaa jatkuvasti lisää ihmisiä, tuhoaa ihmiskohtaloita ja yhteiskuntia aiheuttaen toivottomuutta ja radikalisoitumista. Euroopassa tämä näkyy historiallisen suurena pakolaismääränä sekä tuhoisina terrori-iskuina. Alueella jo pari vuotta vahvistunut ISIL on aikamme suurimpia turvallisuusuhkia.
 

Kriisinhallinnan veteraanistatus

Huomasin mediasta pikku-uutisen jonka mukaan kriisinhallintatehtävissä toimineille puuhataan veteraani –statuksen myöntämistä.  Sinänsä kannatan ajatusta sen mahdollisesti parantaessa asianomaisten jälkihoitoa. Statuksen saavia etsitään puolustusvoimien rekistereistä ja tähän liittyykin valmistelun merkittävin puute – mielestäni sama status tulisi myöntää myös kriisinhallinnan siviilitehtävissä konfliktialueella työskennelleille henkilöille.

Rauhanturvaajat ovat ansainneet veteraanistatuksen

Helsingin Sanomat julkaisi 15.1.2016 uutisen siitä, miten puolustusministeriö myöntää kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa palvelleille sotilaille syksystä 2016 alkaen veteraanistatuksen. Puolustusministeriön ratkaisu on todella tärkeä, sillä Suezin vuoden 1956 operaatiosta lähtien maailmalle rauhaa turvaamaan on lähtenyt yli 45 000 suomalaista sotilasta.

Annammeko Suomen puolustuksen näivettyä?

Kun Ukrainan kriisi alkoi reilu vuosi sitten ja sotilaallinen konflikti – tai sanotaan se suoraan: sota - oli jälleen Euroopassa, olo oli hetken aikaa epäuskoinen. Olin tottunut lähettämään mieheni rauhanturvatehtäviin kriisialueille, mutta en siihen, Balkanin jälkeen, että sota oli käytännössä ovella. Tulevana pienen lapsen äitinä pohdin, minkälaisessa maailmassa lapseni tulisi elämään. Toivoin ja toivon yhä, että saamme lapseni kanssa elää itsenäisessä ja vapaassa maassa. Ilman turvallisuutta ei ole hyvinvointia.

Osaisitko toimia nyt, jos kaupunkiasi pommitettaisiin?

Suomen turvallisuusympäristö on parissa vuodessa muuttunut arvaamattomammaksi. Venäjä ja länsimaat käyvät kamppailua Ukrainassa. Kehitykseltään näivettynyt Venäjä kokee lännen uhkana olemassaololleen ja on käynnistänyt militaristisen vaihteen. Suomi tosin on ollut Venäjälle hyvä naapuri, mutta suurvaltojen välienselvittelyssä maamme on pelkkä pelinappula. Toivotaan, että selvitään tästä säikähdyksellä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä